Seitsemännen jakson tehtävät

7 a) Uudet (v)aatteet

Mirjami, Liisa ja Jarno työskentelevät kaikki vaatealalla Suomessa. He ovat yrittäjiä ja valinneet itseään kiinnostavan uran. Lue henkilöiden haastattelut, valitse niistä mielestäsi kiinnostavin ja vastaa seuraaviin kysymyksiin

  • Mikä henkilön uralla oli erityisen mielenkiintoista?
  • Minkä asioiden uskot vaikuttaneen siihen, että henkilö on valinnut juuri tämän uran? Mikä on tärkeää valitsemallesi henkilölle?
  • Edustaako henkilön uravalinta mielestäsi kestävää ja eettistä kulutusta? Miksi?

Mirjami, eko-ompelimon perustaja

Mirjami perusti Remake-ompelimon vuonna 2007. Tuolloin se oli Suomen ensimmäinen ekodesign-yritys. Nyt yrityksiä on parisensataa. Remaken liikeidea on korjata, muokata tai fuusioida asiakkaiden vaatteet käyttökelpoisiksi ja tyylikkäiksi asiakkaiden omien visioiden mukaan, juuri heille itselleen sopiviksi. Monet Remaken käyttämistä materiaaleista menisivät muutoin kaatopaikalle tai energiajakeeseen. Remake käyttää ainoastaan kierrätysmateriaaleja.

Mirjamin mukaan "kaikkea voi käyttää". Tavaraa ei tarvitse heittää pois, vaan Remake voi vastaanottaa asiakkaan koko käytöstä poistetun vaatevaraston ja luoda sen uusiksi. Mirjami on kuitenkin huomannut, että tekstiilien laatuun pätee toteamus "mitä vanhempaa, sen parempaa". 70- ja 80-lukujen materiaalit ovat vielä käyttökelpoisia. Viimeisen 5-10 vuoden aikana valmistetuista materiaaleista sen sijaan näkee, että ne on tehty nopeaan kiertoon. Paitsi kuidut, myös uusimmat nepparit, vetoketjut ja vastaavat kilpailevat keskenään lähinnä laatunsa kehnoudessa, ja kaikkein uusimmat vaatteet eivät kelpaa minkäänlaiseen uusiokäyttöön. Jopa kalliit merkkivaatteet voivat mennä rikki ensimmäisellä käyttökerralla. Mirjamin ompelemien vaatteiden takuu on kuitenkin ikuinen: ompeluteknisistä syistä rikki menneet tuotteet korjataan ilman erillistä maksua. Vaikka huonoa laatua myydään valtavia määriä, nykyisin myös vaihtoehtoja on Mirjamin mukaan yhä enemmän. On helppoa olla ekologinen ja tyylikäs, jos vain haluaa.

Mirjami toimii myös Suomen Ekoyrittäjien (SEY ry) ja Yhteiskunnallisten Yrittäjien (SYY ry) järjestöissä ja puuhaa Kaapelitehtaan suurta, vuosittaista Kierrätystehdas-tapahtumaa. Tavalliseen työpäivään kuuluu mitä erilaisimpia asioita taloushallinnosta kokoustamiseen ja tietysti ompeluun. Työllä tulee toimeen, vaikkei pienyrityksen laajentaminen olekaan helppoa, tai välttämättä edes kannattavaa.

Eko-ompelija katselee alan tulevaisuutta yhtäältä huolestuneena, toisaalta huojentuneena. Nykyisten vaatteiden luvattoman heikko laatu ja nopeasti kasvava tekstiilijätteen määrä lannistavat. Eko-ompelijan työ on kuitenkin alettu ottaa vakavasti ja asiakkaiden asenteet ovat muuttuneet. Enää yrittäjä ei toimi marginaalissa. Ymmärretään myös, että hyvästä työstä on ilo maksaa. Työnsä parhaaksi puoleksi Mirjami sanoo sen, että voi noudattaa omaa visiotaan ja olla mukana muokkaamassa Suomen ekologisen yrittäjyyden kenttää. Mirjamin viesti on: "tehkää sitä, mitä itse haluatte".

Liisa, katutyylikuvaaja ja vaatelainaamon perustaja

Liisa on aina ollut kiinnostunut vaatteista ja tyyleistä. Opiskellessaan kulttuurihistoriaa hän tutki menneisyyden vaatteita ja tyylejä. Vuonna 2005 hän aloitti Hel Looks -katutyylisivuston, jossa kuvattiin erilaisten ihmisten tyylejä Helsingin kaduilla. Blogia ei alunperin tarkoitettu pysyväksi projektiksi, mutta sen suosion myötä sen elämä jatkui. Nykyisin sivustolla on jopa 10 000 kävijää päivässä.

Huippusuositun sivuston myötä Liisa sai muitakin työtarjouksia. Hän alkoi kirjoittaa freelance-toimittajana juttuja ja kolumneja pukeutumisesta, vaatteista ja tyylistä. Kirjoitukset eivät käsittele muotia vain pinnalta, vaan niissä on usein myös yhteiskunnallinen tai ekologinen ulottuvuus. Muotitoimittajana Liisa ei itseään pidä: tyyli on laajempi ja ohimeneviä muoti-ilmiöitä kestävämpi ja pidempiaikaisempi käsite. Ekologinen muoti tarkoittaa Liisalle sitä, että turhia ostoksia ei tarvitse tehdä. Yhtä vaatetta voi käyttää useampi ihminen, ja 2nd hand -vaatteita voi käyttää luovasti ja hauskasti.

Hyvänä esimerkkinä tästä on Liisan perustama Nopsa Vaatelainaamon, joka lainaa juhla- ja arkivaatteita. Idea sai alkunsa Liisan omasta vaatevarastosta ja kirpputorien tarjonnasta sekä toteamuksesta, että juhlavaatteita tulee usein käytettyä vain kerran. Siksipä niitä on turha ostaa omaksi. Nopsa-lähimatkailupalvelun sivuilla puolestaan tarjotaan vinkkejä kotimaan kohteista, jotka voi saavuttaa ekologisin keinoin. Molemmat löytyvät osoitteesta www.nopsatravels.com, Liisan projekteihin kuuluu myös taidetta perinteistä poiketen käsittelevä Riemu.net-sivusto, joka on eräänlainen vastaisku valtamedian kulttuuritarjonnan köyhtymiselle, sekä Töölö Fashion Institute, joka on kuvitteellinen muoti-instituutti, joka järjestää saumuriralli-tapahtumia. Niissä ommellaan esimerkiksi maksimekkoja vanhoista t-paidoista. Videon saumurirallista näet täältä.

Liisan mukaan Helsingin katukuvassa näkee, että massatuotannossa tehtyjä trikoovaatteita saa nykyisin todella halvalla. Toisaalta huomaa myös, että hyvää laatua on alettu arvostaa ja muoti-investointeja ollaan valmiita tekemään. Myös ihmisten tietoisuus vaatteiden laadusta ja tuotanto-oloista on kasvanut. Nollabudjetillakin voi pärjätä: kun kierrättää, vaihtaa, lainaa ja on kekseliäs, ei suuria investointeja tarvitse tehdä.

Työnsä parhaana puolena Liisa pitää sitä, että voi itse päättää, mitä tekee. Kaikki Liisan työt ovat hänelle sydämenasioita. Freelance-pohjaisella työllä tulee toimeen, vaikkei tuppaakaan rikastumaan. Liisa noudattaa periaatetta, jonka mukaan ei kannata valittaa siitä, että asiat tehdään väärin, tai jotain kivaa ei ole olemassa. Se on syytä keksiä itse.

Jarno, ekosuunnittelija ja vaatealan sekatyöläinen

Jarno tekee työkseen vaatteita, mutta vain vaatteita, joissa on joku juttu. Juttuja, joista Jarno on kiinnostunut, ovat esimerkiksi kierrätys, Reilu kauppa ja luomu. Nämä näkyvät hänen töissään. Se on keino erottua sunnittelijana, mutta toisaalta itsestäänselvyys - miksi ei käyttäisi eettisiä tai ekologisia materiaaleja, jos se kerran on mahdollista?

Jarnon ura vaatetusalalla löysi suuntansa vaatealan työharjoittelusta Nepalissa. Reilun kaupan käsityötuotteita tuottavan Mahaguthi-järjestön naiset opettivat Jarnolle paikallisten, luonnonmukaisten materiaalien käyttöä, ja Jarno koetti vastavuoroisesti kertoa heille, millaiset tuotteet menisivät kaupaksi länsimaisilla markkinoilla. Yhteistyössä luotiin miesten- ja naistenvaatemallistot, joita myytiin Suomeen, Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Kyseessä oli Suomen ensimmäinen Reilun kaupan vaatemallisto.

Sittemmin Jarno on tehnyt yhteistyötä monen järjestön kanssa. Hän on suunnitellut vaatteita ja muita tuotteita esimerkiksi Amnestylle, Planille ja SPR:lle. Amnestyn vuoden suunnittelijana 2007 Jarno toteutti kiinalaisesta sananvapausaktivistista Shi Taosta inspiraationsa saaneen, nettisensuuria ja demokratiaa käsitelleen malliston. Se tehtiin kokonaan Reilun kaupan puuvillasta. Nykyisin Jarno pyörittää omaa yritystään Igdesignia, joka "suunnittelee, tuottaa ja jälleenmyy vaatteita ja asusteita, joissa on järkeä".

Jarno on huomannut, että ekologinen ja eettinen ajattelu vaatealalla on levinnyt myös suuriin toimijoihin. Esimerkiksi H&M myy jo ekologisemmin tuotettua Conscious-mallistoa. Myös Reilut, hiilijalanjäljettömät tai kierrätysmateriaalit ovat tulleet paremmin saataville. Myös suunnittelija itse on voinut vaikuttaa toiminnallaan Suomen kaltaisen pienen maan ajatteluun. Eettisestä suunnittelusta on oltu kiinnostuneita julkisuudessa ja nykynuoret ovat alkaneet tiedostaa vaatetuotantoon liittyviä asioita. Jarnon mukaan voi ehdottomasti olla eettinen ja tyylikäs yhtä aikaa. Ei tarvitse myöskään olla puritaani tai stressata liikaa - lähtökohta on se, että tekee sitä, ja tarjoaa ihmisille asioita, joista itse tykkää. Ja joihinkin asioihin voi myös tietää voivansa vaikuttaa: on varmaa, että Jarnon työstä hyötyvät erään tehtaan työntekijät Mauritiuksella. Tehdas työllistää vammaisia, kuten kuuroja. Intiasta tulevan luomupuuvillan viljelijöiden lapsille puuvillan myynti puolestaan takaa koulutuksen. Tämän luomupuuvillan Jarno on valinnut mallistonsa materiaaliksi.

 

7 b) Toimimme yhdessä

Tutustu Hiiop-sivun tarjontaan tai tee Kepan osallistumiskone, ja kokeile millaisia kansalaisjärjestöjä ja toimintamahdollisuuksia löydät itsellesi. Tutustu sitten joihinkin nettisivuihin, joita on mainittu jaksossa 7. Kirjaa lomakkeeseen kolme parasta, sinulle sopivinta tai hauskimman kuuloista toimintaideaa, jotka löydät. Laita oheen myös linkki, jonka takaa idean löysit. Se voi olla mitä tahansa Reilun kahvilan pitämisestä kaupunkiviljelyn aloittamiseen. Kirjaa myös ylös yksi uusi, oma toimintaideasi oikeudenmukaisemman tai ekologisemman maailman puolesta.

7 c) Oma tapa vaikuttaa

Hae inspiraatiota vaatealan työntekijöiden haastatteluista ja jakson 7 materiaalissa listattujen järjestöjen verkkosivuilta. Keksi oma kampanja tai liikeidea.

 

Voitte tehdä tehtävän myös 3-4 hengen ryhmässä näin: Kukin perehtyy siihen osaan materiaalia (haastatteluja ja nettisivuja), joka on hänen mielestään kiinnostavin, ja miettii kolme ideaa, jota haluaisi itse toteuttaa. Kyse voi olla vaatealasta, jos olet siitä kiinnostunut, tai jostain muusta asiasta, johon haluat vaikuttaa. Kukin kertoo ideansa niin, että muut eivät vielä kommentoi niitä. Ideakierroksen jälkeen äänestetään: mikä ideoista oli kiinnostavin? Mikä toteuttamiskelpoisin? Mikä puolestaan hauskin? Tässä tehtävässä esitettyä ideaa ei tarvitse oikeasti toteuttaa -jollei halua! Perustaisitteko oman vaatemerkin tai muun ekoyrityksen? Kehittäisittekö oman sertifikaatin ekologisille kännyköille tai keksisittekö jäteöljyllä käyvän ruohonleikkurin?

 

Kirjaa oma tai ryhmässä kehittämänne toimintasuunnitelma lomakkeelle.

  • Miksi idea olisi tärkeä toteuttaa?
  • Ketä ja mitä materiaaleja toteuttamiseen tarvittaisiin?
  • Millä tavalla idea hyödyttäisi ympäristöä tai ihmisiä?

7 d) Tulevaisuuden tekijät

Tulevaisuus ei vain tule vaan se tehdään. Millaisessa maailmassa haluat elää 15 vuoden kuluttua? Oletko optimisti vai pessimisti? Tehtävänäsi on kuvitella, millainen on oma päiväsi 15 vuoden kuluttua. Millaisessa kodissa heräät aamulla, mitä syöt päivän aikana, millä liikut mahdolliseen työpaikkaasi? Entä miltä näyttää ympäristö ja millaista teknologiaa ja laitteita kodeissa ja työpaikoilla käytetään? Päästä mielikuvituksesi valloilleen, sillä esimerkiksi tekniikka voi muuttua valtavaa vauhtia. 15 vuotta sitten nuorilla ei ollut kännyköitä, mp3-soittimia tai läppäreitä, eikä Internetin käyttökään ollut kovin yleistä. Mitä tahansa voi siis tapahtua seuraavankin 15 vuoden aikana.

Voit myös piirtää tai tehdä sarjakuvan tulevaisuutesi visiosta ja ladata sen jpg- tai pdf-muodossa lomakkeelle. Parhaat työt julkaisemme Eetin nettisivuilla.

 

7 e) Osallistun!

Osallistu joko livenä tai netissä johonkin kansalaistapahtumaan tai -toimintaan. Vinkkejä tapahtumista saat mm. jakson 7 kansalaisjärjestöjen sivujen linkeistä. Alla on myös joitakin ideoita ja ehdotuksia, joista voit lähteä liikkeelle. Voit myös toteuttaa jonkin ihan oman idean.

  • Tapahtuma, johon voit osallistua voi olla esimerkiksi Älä osta mitään -päivä, Kriittinen pyöräretki, järjestöjen yhteinen Mahdollisuuksien tori tai muu tapahtuma.
  • Yksi tapa osallistua on kysyä käyttämäsi kaupan myyjiltä, mitä he tietävät myymänsä vaatteen, jalkapallon tai vaikkapa hedelmien ja vihannesten alkuperästä.
  • Netissä voit osallistua esimerkiksi kommentoimalla kulutus.fi-sivuston kulutusaiheisia blogeja tai käymällä keskustelua Facebook-ryhmässä, kuten Kestävä kulutus.
  • Vai kiinnostaako sinua vaikuttaminen poliitikkoihin? Globbareilla on monia eri kampanjoita, jotka pyrkivät vaikuttamaan globaaliin oikeudenmukaisuuteen. Kampanjoissa on usein mahdollisuus lähettää kampanjakortteja niille tahoille, joihin pyritään vaikuttamaan, esimerkiksi kansanedustajille.
  • Voit myös kirjoittaa mielipidekirjoituksen sinua mietityttävästä aiheesta paikalliseen sanomalehteen. Aiheena voi olla vaikka vaatetuotannon epäeettisyys ja työntekijöiden huonot olot köyhissä maissa tai ilmastonmuutoksen torjuminen koti-Suomessa. Hyviä aiheita ovat myös paikalliset aiheet, kuten pyörakaistojen vaatiminen kotikaupunkiin tai Reilun kaupan jalkapallojen vaatiminen kaupungin kouluihin tai omaan urheiluseuraan.
  • Voit myös pitää aamunavauksen koulussa. Aiheena voi olla esimerkiksi Reilu kauppa tai vaatteiden ekologisuus. Vinkkejä ympäristöystävälliseen ja eettiseen pukeutumiseen voit etsiä Vihreät vaatteet ja Puhtaat vaatteet -verkkosivustoilta.

Huomaa, että tässä tehtävässä ei riitä, että luet muiden tekstejä tai suunnittelet toimintaa, vaan tällä kertaa sinä saat osallistua ja toimia itse! Yhdessä tekeminen on aina hauskempaa ja usein myös tehokasta! Voit siis pyytää perheenjäseniä tai ystäviä mukaan toimintaan kanssasi.

Kirjoita lomakkeelle, mihin osallistuit ja miten se sujui. Oliko teollasi jotain havaittavia tuloksia? Jos kirjoitit mielipidekirjoituksen, voit kopioida sen sisällön sellaisenaan lomakkeen tekstikenttään. Kirjoita myös, mihin lehteen sen lähetit ja julkaistiinko se. Miltä itse toimiminen tuntui?

 

7 f) Uusi demokratia (lukio, ammatilliset oppilaitokset)

Demokratia tarkoittaa sananmukaisesti kansan valtaa. Demokratiassa kansalaisilla on oikeus poliittisen vallan käyttöön, oikeus vaikuttaa yhteisiin asioihin. Suomessa kansanvalta tarkoittaa muun muassa edustuksellista demokratiaa: kansalaiset valitsevat vaaleissa keskuudestaan edustajat päättämään asioista. Myös kansalaisvaikuttaminen monin eri tavoin, esimerkiksi kansalaisjärjestöjen kautta on tärkeä osa toimivaa demokratiaa. Demokratian käsite on moninainen ja siksi ihmiset ovat joskus myös erimieltä siitä, mikä on "oikeaa" demokratiaa ja miten kaikki kansalaiset voivat tasa-arvoisesti ja yhtälailla vaikuttaa yhteisiin asioihin. Usein puhutaan myös siitä, onko meillä kansalaisilla todellisuudessa vaikutusvaltaa ja kuinka paljon, vai päättävätkö poliitikot ja suuret yhtiöt asioistamme liiaksi.

Tee ensin Demokratiatietäjä-visa. Lue sitten Veikko Erannin kirjoitus ''Kuinka demokraattista on osallistuminen?''  Sosiologia-nettilehdestä ja Keskisuomalaisen artikkeli kansalaistottelemattomuudesta. Katso myös Uusi demokratia -video.  Lisää taustatietoa demokratiasta ja vaikuttamismahdollisuuksista saat myös demokratia.fi sivustolta.

Tee oma kirjoituksesi aiheesta. Kuinka suhtaudut omaan vaikutusvaltaasi? Onko meillä tavallisilla kansalaisilla mahdollisuuksia rakentaa oikeudenmukaista maailmaa vai onko parempi heittäytyä välinpitämättömäksi? Millaisilla keinoilla sinä ajattelet, että maailmaan tai omaa lähiympäristöön voi vaikuttaa?