Kolmannen jakson tehtävät

3 a) Eettistä elektroniikkaa?

Tehtävän materiaali on väliaikaisesti poissa käytöstä. Pahoittelumme! Toivomme saavamme uutta materiaalia tehtävään mahdollisimman pian. Halutessasi voit vastata omien tietojesi pohjalta allaoleviin kysymyksiin.

3 b) E-tietäjä

Tehtävä on väliaikaisesti poissa käytöstä, pahoittelumme!

3 c) Lapset ja nuoret työssä

Unicef on arvioinut maailmassa olevan noin 200 miljoonaa lapsityöntekijää. Tehtaissa tai maatiloilla pitkiä päiviä työskentelevän lapsen elämä on erilainen kuin suomalaisen koululaisen. Toisaalta elämässä on myös paljon samaa, ja nuoret eri puolilla maailmaa haaveilevat melko samanlaisista asioista. Lue nuorten työntekijöiden tarinat ja valitse yksi. Pohdi, mitä pitäisi tapahtua, jotta tarinan henkilön elämä voisi muuttua. Mitä yritykset, tehtaiden johtajat tai kuluttajat voisivat tehdä, jotta nuorten työläisten elämä helpottuisi? Vaihtoehtoisesti voit myös kirjoittaa kirjeen jollekin tarinan henkilölle.

Habibin tarina

Olen Habib ja kotoisin Ghanan keskiosista. Kun olin pieni, perheeni viljeli tomaatteja ja hankimme sillä elannon. Nyt tomaattien viljely ei enää kannata ja tuhannet ihmiset ovat joutuneet työttömiksi. Naapurini lähti laittomaksi siirtolaiseksi Espanjaan. Olen kuullut, että hän paiskii pitkää työpäivää sikäläisillä tomaattiviljelmillä minimipalkalla. Espanjasta halvalla tuotetut ja maataloustuilla tuetut tomaatit lennätetään tomaattitiivisteinä tänne. Koska me emme pysty kilpailemaan halpojen hintojen kanssa, on oma tuotantomme jouduttu lopettamaan. Ilman omaa maataloutta olemme riippuvaisia tuontielintarvikkeista ja köyhdymme entisestään.

Habib 16 v.

Saranyan tarina

Aurinko ei ole vielä edes noussut, kun minun pitää lähteä töihin neljän tunnin unien jälkeen. Edellinen työvuoro päättyi vasta puolen yön jälkeen. Täytyy kuitenkin olla onnellinen, että on töitä. Ennen olimme maanviljelijöitä, mutta maat jäivät tekstiilitehtaan alle. Nyt perheeni työskentelee tehtaassa. Liimaan kengänpohjia toisiinsa 0,35 euron päiväpalkalla. Työpäivä kestää 8 tuntia, mutta välillä se voi ylitöineen venyä 18 tuntiin. Liiman haju on kamala. Loppupäivästä voin yleensä huonosti ja minua pyörryttää.

Isälläni ei mene sen paremmin. Hän työskentelee tekstiilivärjäämön puolella. Väriaineiden höyryt kirvelevät silmiä. Monet kansainväliset yhtiöt vain tulevat tänne Intiaan, koska täällä on halpaa työvoimaa ja olematon ympäristölainsäädäntö. Tehtaiden myrkylliset kemikaalit taas kulkeutuvat ruokaamme ja juomaamme sekä pilaavat terveytemme. 

Saranya, 15 v.

Azadin tarina

Olen 19-vuotias Azad Bangladeshista. Työskentelen vaatteita valmistavassa tehtaassa 17 euron kuukausipalkalla. Palkallani yritän elättää myös sairaat vanhempani. Raha ei riitä elämiseen, sillä ruoanhinta on kaksinkertaistunut lyhyessä ajassa. Kärsimme aliravitsemuksesta. Nälkäisenä työteho laskee, mutta periksi ei voi antaa, sillä pelkään menettäväni työpaikkani. 

Työpäiväni on yhdeksäntuntinen, mutta on tavallista, että se venyy 11–12-tuntiseksi. Useimmiten ylitöistä ei saa korvausta. Ainoat tauot ovat lounastunti ja kolme sallittua vessataukoa. Jos olet sairas, et myöskään saa palkkaa. Jos olet raskaana, sinut erotetaan. Myös vanhempia ompelijoita, joiden työtahti on hidastunut, irtisanotaan jatkuvasti. Nyt olen ommellut samaa saumaa farkkujen ulkoreunassa jo kolme kuukautta. Kukahan nämä farkut laittaa jalkaansa ja paljonkohan hän maksaa niistä? Yksien housujen ompeluttaminen maksaa tehtaan omistajalle 20 senttiä.

Azad 19 v.

Josen tarina

Asun Brasiliassa ja perheeni työskentelee suurmaanomistajan banaaniviljelmällä. Ennen meillä oli oma peltotilkku ja pystyimme kasvattamaan sillä ruokaa. Sitten iso firma tuli ja vei maamme. Saimme töitä viljelmältä, mutta palkka ei riitä edes ruokaan. Minäkin jouduin lopettamana koulunkäynnin ja menemään töihin banaaniviljelmälle auttaakseni perhettäni tienaamaan enemmän.

Iso firma haluaa, että viljelyssä käytetään torjunta-aineita, koska silloin tulee enemmän satoa. Torjunta-aineet saavat minut voimaan pahoin ja käteni kutisemaan. Pikkusiskoni tuli niin sairaaksi, että joutui sairaalaan. Meillä ei kuitenkaan ole varaa tarvittaviin lääkkeisiin. Välillä banaaneja poimiessani mietin, minne ne oikein menevät. Tiedän, että ne menevät tuhansien kilometrien päähän. 

Tänä iltana viljelmän työntekijöillä on kokous. Siellä mietimme, miten ihmeessä saisimme ison firman maksamaan sellaista palkkaa, että sillä tulisi toimeen.

Jose 15 v.

3 d) Lenkkitossun hinta

Yhtenä maailmankaupan epäkohtana kehitysmaiden tuottajien kannalta pidetään tuotteen hinnan jakautumista eri tahoille, jotka osallistuvat tuotteen valmistukseen. Oheisesta kuvasta näet, miten lenkkitossun hinta jakautuu, eli paljonko 100 euron lenkkitossusta päätyy kenellekin tuotantoketjussa. Tutki, kuinka suuri osa menee itse tuotteen valmistamiseen ja kuinka suuri osa lenkkarin mainostukseen, myyntiin ja brändinimelle. Apua vaikeiden sanojen ymmärtämiseen löydät lenkkitossun alta, kun klikkaat kutakin osaa lenkkarista.

Jaa sitten itse lenkkitossun hinta sinun mielestäsi reilulla tavalla. (Erota eurot ja sentit pisteellä, esim 3.5 euroa) Kun olet valmis, vastaa lomakkeseen, minkä määrän lenkkitossun lopullisesta hinnasta annoit kullekin eri taholle.

3 e) Yritysten vastuulla? (lukio, ammatilliset oppilaitokset)

Useiden länsimaisten elektroniikkayhtiöiden tuotot toiminnasta ovat suuret. Esimerkiksi Apple on viime vuosina ilmoittanut huimista voitoistaan. Elektroniikan valmistukseen käytettävien raaka-aineiden hankkiminen aiheuttaa kuitenkin ympäristöongelmia ja on usein vaarallista kaivoksilla työskenteleville ihmisille. Lisäksi itse tuotteet valmistetaan hyvin halvalla köyhissä Etelän maissa. Parhaimmillaan globaali yritystoiminta tuo kehitysmaihin osaamista, työpaikkoja ja hyvinvointia. Pahimmillaan piittaamaton yritystoiminta taas tuhoaa ympäristöä, polkee työntekijöiden oikeuksia, kiertää veroja ja ruokkii korruptiota.

Onko oikein, että länsimaiset yritykset tekevät voittoa köyhien maiden ympäristön ja ihmisten kustannuksella? Tai toisaalta, onko länsimaisten yhtiöiden velvollisuus pitää huolta ympäristöstä ja työntekijöistä kehitysmaissa, jos muutkaan eivät tunnu niin tekevän?

Nykyään puhutaan yritysten yhteiskuntavastuusta tai yritysvastuusta. Tällä tarkoitetaan yritysten vastuuta huolehtia toimintansa aiheuttamista ympäristövaikutuksista ja tuotteen valmistukseen osallistuvien ihmisten oikeudenmukaisesta kohtelusta. Tutustu elektroniikkavalmistajien vastuullisuuskysymyksiin  selaamalla Luonto-Liiton Eettistä elektroniikkaa -esitte. Tarkista myös ympäristöjärjestö Greenpeacen kehittämästä mittarista, mikä elektroniikkayritys saa parhaat pisteet ympäristöystävällisyydestä. Kuka pärjää parhaiten, Nokia, Apple vai HP? Mitä sait selville siitä, millaisiin asioihin kiinnitetään huomiota, kun mitataan yritysten vastuullisuutta? Pohdi, mitä itse ajattelet yritysten vastuusta ja siitä, mitä kaikkea yritysten tulisi sinun mielestäsi ottaa toiminnassaan huomioon.

 

Jos aihe kiinnostaa sinua, lue lisää yritysvastuusta Maailmantalous.fi -sivuston artikkelista.

 

3 f) Menetetty vallankumous (lukio, ammatilliset oppilaitokset)

Useiden meille tuttujen vaatemerkkien tuotteita valmistetaan Bangladeshissa. Tekstiiliteollisuuden työpaikoista odotettiin suurta mahdollisuutta maan naisille ansaita omaa rahaa ja saavuttaa itsenäisyyttä.

Lue Finnwatchin artikkeli Bangladeshin tekstiiliteollisuuden työoloista ja katso Menetetty vallankumous -video (8 min). Kirjoita essee, jossa pohdit, mitä muutoksia pitäisi tapahtua bangladesilaisten tekstiilityöläisten elämässä, jotta heidän elämänsä paranisi? Mitä eri toimijat, kuten tehtaan omistaja, vaatemerkkien edustajat tai kuluttajat voisivat tehdä oikeudenmukaisten työolojen edistämiseksi? Kuinka tekstiiliteollisuudesta voisi aidosti tulla naisten mahdollisuus parantaa asemaansa?