2 Kulutuksen jäljet

<Nea> Uutisissa kerrottiin, että Australiassa on ollut jo monta vuotta tosi kuivaa.
<Iida> Me katsottiin ussan tunnilla jotain pakolaisleirivideota, missä lapset joutui hakemaan vettä kaivosta, joka oli yhteinen ainakin sadalle ihmiselle.
<Alex> Täällä Suomessa ei ainakaan ole vedestä pulaa, taas on satanut koko viikon..
<Saku> Meidän iskä sanoo, että veden säästäminen Suomessa ei auta ketään Afrikassa.
<Alex> Kai me voitaisiin myydä meidän vettä sinne..
<Iida> Ei kuulosta kovin järkevältä. Tai siis jonkun öljyn myymisen ymmärtää, kun kaikilla mailla ei sitä ole, mutta veden myyminen..
<Nea> Eli vesipulasta kärsivät ei ole meidän ongelma, kun ei me voida tehdä mitään, vai..?

Vettä lautasella – tulva jääkaapissa

Vesi on arvokkain luonnonvaramme, sillä ihminen kestää ilman juomavettä vain noin kolme päivää. Vaikka suurin osa ihmisistä saa puhdasta vettä, on maailmassa tällä hetkellä kuitenkin noin 633 miljoonaa ihmistä, jotka kärsivät puhtaan veden puutteesta. He kärsivät veden puutteesta ja joutuvat juomaan tauteja aiheuttavaa likaista vettä. Eniten puhtaan veden puutteesta kärsivät ihmiset, jotka asuvat Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Suomalainen kuluttaa keskimäärin 155 litraa puhdasta vettä päivässä. Kulutukseen on laskettu mukaan juomaveden lisäksi myös esimerkiksi ruoanlaitossa, tiskauksessa ja peseytymisessä käytetty vesi. Hanasta tai suihkusta valuvan näkyvän veden lisäksi kulutamme kuitenkin myös näkymätöntä eli piilovettä, toisin sanoen jonkin tuotteen kasvatuksen, tuotannon ja jalostuksen aikana kulutettua vettä. Esimerkiksi appelsiinimehulasillisen tuottamiseen on käytetty 170 litraa vettä. Hampurilaisen valmistamiseen kuluu 2 400 litraa vettä, ja kupilliseen kahvia tarvitaan 140 litraa vettä. Maailmanlaajuisesti viljelylajeista eniten vettä vaatii riisin viljely.

Meillä on siis mahdollisuus vaikuttaa vedenkulutukseen myös kaukana kotimaastamme ilman, että meidän täytyy alkaa pullottaa suomalaista pohjavettä ja kuljettaa sitä vesipulasta kärsiville. Kulutusvalintamme vaikuttavat siihen, miten paljon vettä käytetään muualla. Jos syömme Suomessa kasvatettua ja jalostettua ruokaa, emme käytä kovin paljon muiden maiden vesivarantoja. Suomalaisten käyttämästä vedestä yli 40 % on kuitenkin muiden maiden vettä. Esimerkiksi lähes kaikki vaatteemme on tehty puuvillasta, jonka viljely vaatii valtavasti vettä. Farkkujen tekemiseen kuluu 10 850 litraa vettä. Puuvillaa ei viljellä Suomessa, joten kannamme vaatteissamme piilovettä, joka on todennäköisesti peräisin Afrikasta tai Aasiasta.

Käsitteellä "ilmasto-oikeudenmukaisuus" viitataan siihen, että teollistuneet länsimaat ovat toiminnallaan pääasiassa aiheuttaneet ilmaston lämpenemisen ja niin sanotun kasvihuoneilmiön, mutta pahimmin ilmastonmuutoksen seurauksista kärsivät päiväntasaajan usein köyhemmät valtiot. Vaikka erityisesti saari- ja rantavaltiot kärsivät ilmastonmuutoksen seurauksista, niillä ei välttämättä ole resursseja torjua ilmastonmuutoksen haittavaikutuksia. Kansainvälisessä politiikassa neuvotellaan siitä, mitkä maat joutuvat missä määrin torjumaan ja hillitsemään ilmastonmuutosta. Kysymys on kansainvälisestä vastuunkannosta.

Vesijalanjälkemme kertoo sen, kuinka paljon näkyvää vettä ja piilovettä kulutamme yhteensä esimerkiksi vuoden aikana. Eri tuotteille voidaan myös laskea vesijalanjälki. Vesi kuuluu myös edellisessä luvussa mainitun ekologisen selkärepun sisältöön. Sitä ei kuitenkaan useinkaan lasketa selkäreppuun mukaan vaan ilmoitetaan erikseen, koska muuten repun paino kasvaisi hulvattomasti ja peittäisi muut vaikutukset. Kun keskivertosuomalaisen 155 litran päivittäiseen näkyvään vedenkulutukseen lasketaan mukaan piilovesi, niin summaksi tulee päivässä noin 4 700 litraa. Se on yli 30 000 litraa viikossa. Huh ja spläts!

Maailmanlaajuisesti ollaan huolissaan siitä, että lihantuotanto ja etenkin lihankulutuksen kasvu kuluttavat runsaasti vesivaroja. Lihansyöjän ruokavalio kuluttaa kymmenen kertaa enemmän vettä kuin kasvisruokavalio. Lisäksi huolta aiheuttaa se, että kolmasosa maailman viljelykelpoisesta maasta käytetään tällä hetkellä viljan kasvattamiseksi eläinten ruokintaan, kun samaan aikaan etenkin maailman köyhimpiä ihmisiä uhkaa ruokakriisi ja nälänhätä. Tutkijat ovatkin jo pitkään suositelleet lihansyönnin välttämistä ja erityisesti lähellä tuotettujen kausivihannesten ja kasvisten suosimista. Olisitko sinä valmis vähentämään lihansyöntiäsi?

Kokeile tehtävässä 2 a) Vetisiä aterioita, kuinka voit koota lautasellesi mahdollisimman vetisen ja mahdollisimman vähävetisen aterian.

Hiilenmustat jalanjäljet

Paljon puhuttu ilmastonmuutos johtuu pääasiassa siitä, että käytämme hiiltä sisältäviä fossiilisia polttoaineita, joista aiheutuu ns. kasvihuonekaasupäästöjä. Tunnetuimmat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi eli CO2 ja metaani eli CH4. Koska tuotamme nykyisin enemmän kasvihuonekaasuja kuin maapallon kasvillisuus pystyy sitomaan, osa kaasuista jää ilmakehään lämmittämään sitä. Ilmastonmuutos vaikuttaa monin tavoin eri puolilla maapalloa. Esimerkiksi lämpötilan nousu, merenpinnan nousu, merivirtojen muutokset ja jäätiköiden sekä ikiroudan sulaminen ovat ilmastonmuutoksen seurausta. Kaikkia ilmastonmuutoksen seurauksia ei tunneta tai osata ennustaa. Parhaillaan käydään suuria kansainvälisiä neuvotteluja, jotta ilmaston lämpenemistä saataisiin hillittyä ja voisimme varautua sen aiheuttamiin muutoksiin ympäristössämme. Maiden väliset neuvottelut eivät kuitenkaan ole toistaiseksi tuottaneet toivottua tulosta.

Ilmastonmuutos on koko maailmaa koskettava eli globaali ongelma. Kasvihuonekaasut eivät välitä valtioiden rajoista vaan leviävät kaikkialle. Valitettavasti ilmastonmuutos koskettaa kaikkein pahiten juuri maailman köyhimpiä alueita, jotka eivät ole itse aiheuttaneet suurimpia päästöjä. Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa kuivuusaaltoja alueilla, jotka nyt jo kärsivät kuivuudesta ja voivat pahimmillaan tuhota viljelykasvien sadot niin isolla alueella, että siitä seuraa nälänhätää. Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa myös erilaisia luonnonkatastrofeja kuten myrskyjä ja rankkasateita, jotka tuhoavat ihmisten koteja ja omaisuutta. Nälänhädästä ja luonnonkatastrofeista kärsivät ihmiset saattavat joutua lähtemään pakoon omalta kotiseudultaan. Ilmastonmuutos synnyttää siis myös ilmastopakolaisuutta, jonka ennustetaan lisääntyvän maailmassa seuraavina vuosikymmeninä. Teollisuusmaat ovat ehtineet vuosikymmenien aikana tuottamaan valtaosan maapallon päästöistä. Nykyisinkin varakkaat teollisuusmaat, Suomi mukaan luettuna, aiheuttavat noin puolet kasvihuonekaasu- eli hiilidioksidipäästöistä, vaikka niissä asuu vain viidennes maailman väestöstä. Vähiten kehittyneet maat, joissa asuu yli kymmenesosa maailman väestöstä, tuottavat vain puoli prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä. Puhutaankin ilmasto-oikeudenmukaisuudesta, jolla tarkoitetaan sitä, että teollisuusmaiden tulisi kantaa suurempi vastuu päästöjen vähentämisestä ja auttaa köyhempiä maita selviytymään ilmaston lämpenemisestä. Ilmastobarometri 2015 -tutkimus osoittaa että valtaosa suomalaisista haluaa järempiä toimenpiteitä ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi ja niitä pitäisi tehdä niin suurten kehittyvien maiden, kuten Kiinan ja Intian, että länsimaiden, kuten EU:n Suomi mukaanluettuna sekä Yhdysvaltojen.

Hiilijalanjälki kertoo, kuinka monta kilogrammaa ilmastonmuutosta aiheuttavia kasvihuonekaasupäästöjä jokin tuote tai toiminta aiheuttaa. Valtaosa suomalaisten hiilijalanjäljestä syntyy asumisesta, liikkumisesta ja syömisestä. Nuoret eivät itse vielä päätä asumisestaan eivätkä huristele paljonkaan fossiilisia polttoaineita kuluttavilla mopoilla, autoilla ja lentokoneilla, mutta esimerkiksi syömisestä aiheutuu noin 20 % kaikista kotitalouksien kasvihuonepäästöistä. Mikä älyttömintä, jopa 1/3 syötäväksi tarkoitetusta ruoasta heitetään roskiin. Ensin siis kulutetaan luonnonvaroja ja aiheutetaan päästöjä tuottamalla ruokaa, jota ei loppujen lopuksi edes syödä!

Ruokavalintamme vaikuttavat hiilijalanjälkemme suuruuteen. Suurimmat päästöt aiheutuvat naudanlihasta ja juustosta, koska niiden tuottaminen vaatii paljon rehua ja lehmien märehtiminen tuottaa metaania. Riisin vedenalainen viljely aiheuttaa myös huomattavia metaanikaasupäästöjä. Peruna onkin huomattavasti ilmastoystävällisempi vaihtoehto, samoin riisin korvaaminen kotimaisella ohralla.

Kokoa vinkkilista tehtävässä 2 b) Ilmastoystävällisiä vinkkejä arkeen.

Tehtävässä 2 c) Laske jälkesi pääset selvittämään oman vesi- ja hiilijalanjälkesi.

Jos haluat kerrata, mistä ilmastonmuutoksessa olikaan kyse ja millaisia vaikutuksia sillä on, sivustolta www.ilmasto.org löytyy paljon tietoa aiheesta. Kansainvälisistä ilmastoneuvotteluista löydät lisätietoa täältä.

Sademetsää parvekkeella

Vesi- ja hiilijalanjälki eivät kerro kaikkia kuluttamisen ympäristövaikutuksia. Ruoan, vaatteiden ja tavaroiden kulutuksella on muitakin vaikutuksia ympäröivään luontoon ja ihmisiin. Monet kulutusvalintojemme vaikutuksista voivat näkyä hyvin kaukana. Esimerkiksi puuvillan viljelyyn käytettävien tuholaismyrkkyjen vaikutukset ihmisten terveyteen näkyvät Intiassa ja kalakantojen romahtaminen maailman merissä vaikeuttaa afrikkalaisten kalastajien toimeentuloa. Osa ympäristövaikutuksista näkyy tietysti myös omassa maassamme. Joka kesä seurataan esimerkiksi sitä, ilmaantuuko järviin tai mereen myrkyllistä sinilevää, jonka kasvu johtuu veteen päässeistä ylimääräisistä ravinteista.

Kulutusvalinnoillamme voi olla vaikutusta Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Aasiassa kasvaviin sademetsiin ja niiden lajeihin. Parvekkeella tai olohuoneessamme saattaa olla pala sademetsää puutarhakalusteiden, lattiamateriaalin, huonekalujen tai koriste-esineiden muodossa. Lajien moninaisuus, biodiversiteetti, on sademetsissä ainutlaatuinen. Niissä elää jopa puolet maapallon kasvilajeista. Kun sademetsiä hakataan, vaarantuvat lukuisten eläin- ja kasvilajien elinympäristöt. Sademetsien eläimistä ja kasveista tulee uhanalaisia, ja ne voivat kuolla sukupuuttoon. Eräs äärimmäisen uhanalaisista eläimistä on Sumatran ja Borneon sademetsien oranki. Sademetsissä elää myös lukuisia vielä tuntemattomia lajeja, joista voidaan mahdollisesti löytää uusia lääkeaineita tai ruokakasveja.

Sademetsiä raivataan monenlaisiin tarkoituksiin. Nykyään yhä enemmän biopolttoaineiden viljelyyn tarvittavan peltotilan vuoksi. Sademetsien arvokas lajisto ja herkkä luonto kärsivät tästä. Kuva: Greenpeace

Testaa tehtävässä 2 d) Made in Sademetsä, mistä suosimasi sisustustuotteet ovat peräisin.

Sademetsää raivataan paitsi puun hyödyntämiseksi, myös uuden viljelymaan toivossa. Sademetsäalueilla viljeltäviä tuotteita ovat mm. öljypalmu, soija ja maissi. Jälkimmäisiä viljellään usein eläinten rehuksi. Palmuöljyä taas käytetään raaka-aineena biopolttoaineiden tuotannossa. Fossiiliset polttoaineet, kuten kivihiili ja öljy, ovat uusiutumattomia luonnonvaroja, jotka jonain päivänä loppuvat. Lisäksi niiden käyttö kiihdyttää ilmastonmuutosta. Siksi onkin alettu kehittää biopolttoaineita. Valitettavasti palmuöljyn kasvattaminen biopolttoaineeksi tuhoaa sademetsiä, eivätkä vaikutukset ilmastonmuutokselle ole välttämättä myönteiset. Paikallisten ihmisten ruokaturvaa öljypalmuplantaasit voivat heikentää, kun viljelymaa käytetäänkin öljypalmun kasvatukseen. Öljypalmujen laajamittaiseen viljelyyn käytetään runsaasti vettä, lannoitteita ja koneita, ja näiden yhteisseurauksena biopolttoaineiden kokonaispäästöt voivat olla vielä perinteisiä fossiilisia polttoaineita suuremmat. Palmuöljylle täytyykin tulevaisuudessa kehittää kotimaisia, vähäpäästöisempiä vaihtoehtoja.

Pohdi tulevaisuuden energiamuotoja tehtävässä 2 e) Energia2100 (lukio, ammattilliset oppilaitokset). 

Sademetsää tarvitaan lisäksi yllä mainittujen kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseen. Sademetsistä puhutaan "maailman keuhkoina", koska ne (kuten kaikki kasvit) käyttävät hiilidioksidia ja tuottavat happea. Kun sademetsät tuhoutuvat, lisääntyy myös hiilidioksidin määrä ilmakehässä ja ilmaston lämpeneminen kiihtyy. Sademetsien raivaamisesta ei sitäpaitsi ole iloa kuin lyhyeksi aikaa: ilman sademetsän lajien monimuotoisuutta myös maaperän hedelmällisyys kärsii. Käyttöön otettu viljelymaa pysyy hedelmällisenä usein vain muutamia vuosia. Sademetsien säilyttämiseen on siis monta hyvää syytä.