1 Yksi maapallo

<Alex> Mantsan tunnilla kerrottiin, että jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat yhtä paljon kuin suomalaiset, tarvittaisiin jotain kolme maapalloa.
<Nea> Mitä se tarkoittaa?
<Alex> No kai sitä, että me kulutetaan liikaa..
<Saku> En mä ainakaan kuluta liikaa, en mä saa kuin 40 euroa kuukaudessa rahaa. Ei sillä paljon mitään saa ostettua.
<Iida> Mutta kulutetaanhan me ainakin ruokaa, jota ei itse osteta ja koulukirjat kuluu..
<Saku> No, niinpä, mun mantsan kirjasta puuttuu kannet..
<Alex> Mutta mitä sitten oikeasti tapahtuisi, jos kaikki kuluttaisi kuten me? Siis se juttu, että tarvittaisiin monta maapalloa?
<Nea> En mä vaan tiedä

Näkyvää ja näkymätöntä kulutusta

Iida on oikeilla jäljillä pohtiessaan kulutusta. Kulutamme ja käytämme joka päivä erilaisia asioita kuten ruokaa, vaatteita, tietokoneita ja televisiota. Liikumme päivittäin pyörällä tai autolla ja käymme harrastuksissa. Kaikki kulutus ei näy päällepäin, vaan kulutamme tuotteiden mukana myös ”näkymättömästi” esimerkiksi vettä ja lämmitysenergiaa.

Autolla tai bussilla liikkuessamme tankissa kuluu polttoainetta, ja koulukirjojemme paperin tekemiseen tarvitaan puuta, josta paperi valmistetaan. Kulutamme myös erilaisia palveluja: katsomme televisiota, käymme urheiluhallissa ja elokuvissa. Millaista näkymätöntä kulutusta näihin mahtaa liittyä?

Ruokakasvien kasvattamiseen kuluu maata ja siinä olevia ravinteita ja vettä, kotieläimet puolestaan ruokitaan kasveilla. Autojen bensiini tehdään (useimmiten) öljystä, joka puolestaan porataan maan sisältä tai merenpohjasta. Uimahallipalvelun kuluttaminen vaatii ainakin vettä, veden puhtaana pitäviä kemikaaleja sekä energiaa veden ja saunojen lämmittämiseen.

Koulupäivän aikana tulee käyttäneeksi monia tavaroita. Kulutamme esimerkiksi paperia, kyniä ja tusseja, penaleita, viivottimia, reppuja, tietokoneita ja koulukirjoja. Lisäksi koulu pitää tietenkin sisustaa, lämmittää ja valaista. Mitä kaikkia luonnonvaroja koulupäivän aikana tarvitaan?

Ekologinen selkäreppu

Ekologinen selkäreppu kertoo kilogrammoina (kg) sen määrän erilaisia materiaaleja, jonka tuotteen valmistaminen, käyttö ja jätehuolto ovat kuluttaneet jossakin vaiheessa jossakin päin maailmaa. Ekologinen selkäreppu on siis näkymätön reppu, jota kaikki tuotteet kantavat mukanaan. Kuvittele mielessäsi kultasormus. Kultasormuksen massa on 5 g, mutta se kantaa mukanaan 2700 kg:n selkäreppua luonnonvaroja, joita sormuksen valmistamiseen on tarvittu. Tunti uimahallissa puolestaan kuluttaa noin 11 kg luonnonvaroja. Suomalaisen ekologinen selkäreppu on keskimäärin 40 tonnia vuodessa. Siihen on laskettu kulutettujen tuotteiden koko elinkaaren aikana käytetty energia ja luonnonvarat. Erot kuluttajien välillä ovat kuitenkin jopa kymmenkertaisia, mikä kertoo siitä, että jokainen voi vaikuttaa omilla valinnoillaan ekologisen selkäreppunsa painoon.

Siirry tehtävään 1 a) Näkymätöntä kulutusta

Tuotteet voivat olla myös ekotehokkaita. Ekotehokkuudella tarkoitetaan sitä, että tuotteesta saatava hyöty on mahdollisimman suuri verrattuna siihen, kuinka paljon luonnonvaroja tuotteen valmistukseen on kulunut. Esimerkiksi T-paidan ekologinen selkäreppu painaa 1700 kg, mutta mitä enemmän käytämme T-paitaa, sitä enemmän selkärepun paino kevenee, koska paitaan kuluneet luonnonvarat tulevat tehokkaaseen käyttöön kun paitaa käytetään paljon. 

Ekotehokkuutta voidaan mitata MIPS-luvulla. Se suhteuttaa materiaalien kokonaiskulutuksen tuotteesta saatavaan hyötyyn. MIPS tulee sanoista Material Input per Service unit. Material Input -luku eli MI-luku kertoo materiaalien kulutuksen kilogrammoissa, ja se saadaan laskemalla yhteen tuotteen oma massa ja sen ekologinen selkäreppu. Service eli S tarkoittaa palvelusuoritetta, eli tuotteen käyttäjälleen tuottamaa "palvelua" tai hyötyä, kuten farkkujen käyttökertoja. Mitä pienempi on näiden suhde, sitä vähemmän luonnonvaroja on kulunut tuotteen hyötyyn nähden, ja sitä ekotehokkaampi tuote on.

Tutki tehtävässä 1d) MIPS (lukio, ammattilliset oppilaitokset) tuotteiden ekotehokkuutta.

Ekologinen jalanjälki

Jokainen ihminen tarvitsee maapallolta tietyn määrän maata ja vettä, jolla voidaan tuottaa tarvitsemamme ruoka ja kuidut vaatteisiimme ja johon voidaan varastoida tuottamamme jätteet. Ekologinen jalanjälki kertoo, kuinka paljon peltoja, metsiä, ruohomaita ja vesialueita tarvitaan uusiutuvien luonnonvarojen tuottamiseen, ihmisten tekemien rakennelmien sijoittamiseen ja energiantuotannossa vapautuvan hiilidioksidin sitomiseen, jotta se ei jäisi ilmakehään kiihdyttämään ilmastonmuutosta. Ekologinen jalanjälki ilmaistaan pinta-alana, jonka yksikkö on hehtaari.

Kun lasketaan yhteen kaikkien maailman ihmisten ekologinen jalanjälki ja verrataan sitä maapallon tuottaviin maa- ja vesialueisiin, huomataan, että jalanjälki on tuottavia alueita suurempi. Kulutamme siis luonnonvaroja nopeammin kuin ne pystyvät uusiutumaan. Itse asiassa jo vuodesta 1987 lähtien ihmiskunnan ekologinen jalanjälki on ollut tuottavaa aluetta suurempi. Miten on mahdollista kuluttaa enemmän kuin tuottaa? Kyse on luonnonvarojen kokonaisuuden uusiutumiskyvystä, eli kulutamme ikään kuin tulevienkin sukupolvien varantoja etukäteen. Metsää hakataan enemmän kuin sitä kasvaa tilalle, hiilidioksidia jää ilmakehään aiheuttamaan ilmastonmuutosta ja kaloja pyydetään niin paljon, että niiden kannat pienenevät.

Ekologinen velka

Nykyajan lapset ja nuoret ovat koko ikänsä eläneet maailmassa, jossa kulutetaan enemmän kuin olisi oikeastaan järkevää. Viime vuosina on julkaistu päivämäärä, jolloin ihmiskunta on käyttänyt kyseisen vuoden maapallon biologisen tuotannon ja jonka jälkeen elämme "velaksi". Vuonna 1995 ylikulutuspäivä oli 21. marraskuuta, vuonna 2005 2. lokakuuta, vuonna 2016 jo 8. elokuuta. Mitä päivämäärän muutokset kertovat? Entä mitä tapahtuu, kun elämme koko ajan velaksi?

Ekologisella velalla voidaan tarkoittaa paitsi tulevilta sukupolvilta "lainaamista", myös sitä, miten eri puolilla maailmaa asuvat ihmiset hyödyntävät luonnonvaroja. Tiesitkö, että teollistuneiden länsimaiden ihmiset kuluttavat neljä viidennestä maailman luonnonvaroista, vaikka he edustavat vain viidesosaa väestöstä? Lopuille 80%:lle maailman ihmisiä jää 20% luonnonvaroista. Näin länsimaat "lainaavat" luonnonvaroja kehitysmailta. Itse asiassa siirtomaavallan aikana länsimaat ottivat väkivalloin haltuunsa siirtomaiden luonnonvaroja, eikä niitä ole koskaan korvattu. Nyt rikkaiden maiden ekologinen velka kehitysmaille kasvaa edelleen epätasaisen kulutuksen takia.

Kuten Alexin maantiedon tunnilla oli kerrottu, ekologinen jalanjälki voidaan mitata myös "maapalloissa". Kansainvälisen ympäristöjärjestön WWF:n vuonna 2014 ilmestyneen viimeisimmän Living Planet -raportin mukaan jokaisen maapallon ihmisen ekologinen jalanjälki saisi olla 1,7 hehtaaria vuodessa, jotta luonnonvarojen kulutus olisi kestävällä pohjalla. Laskelmien mukaan suomalaisten ekologinen jalanjälki on tällä hetkellä kuitenkin 5,2 hehtaaria vuodessa, joten jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvittaisiin 2-3 maapalloa. Köyhimpien maiden ihmisten jalanjälki on noin 1 hehtaari henkeä kohti. Mistä luulet, että suomalaisten suuri ekologinen jalanjälki johtuu?

Ekologinen selkäreppu ja ekologinen jalanjälki auttavat meitä ymmärtämään näkymätöntä kulutusta, joka kätkeytyy kaikkien tuotteiden taakse. Mikään tavara ei ilmaannu tyhjästä, vaan niiden tuottamiseen vaaditaan luonnonvaroja. Erityisesti monimutkaisten laitteiden, kuten viihde-elektroniikan, tuottamiseen tarvittavat luonnonvarat ovat moninaiset. Ekologinen selkäreppu ja jalanjälki osoittavat myös, että osa ihmisistä kuluttaa tällä hetkellä liikaa. Meillä on vain yksi maapallo ja pitkällä tähtäimellä emme voi kuluttaa enempää kuin se pystyy tuottamaan.

Kuva Melbournesta Australiasta osana kansainvälistä Ilmastomarssia 21. syyskuuta, 2014. Kuva: Wikipedia

Mittaa oma jalanjälkesi tehtävässä 1 b) Ekologinen jalanjälki

Kuka oikeastaan on velkaa ja kenelle? Perehdy lisää ekologisen velan ongelmaan kehitysmaiden ja länsimaiden välillä tehtävässä 1 e) Ekologinen velka (lukio, ammatilliset oppilaitokset)

Lue uutinen WWF:n Living Planet 2012 -raportin julkaisusta. Raportti kuvaa muun muassa luonnon monimuotoisuuden viimeaikaisia muutoksia ja luonnonvarojen kulutuksen jakautumista vauraiden länsimaiden ja köyhien maiden välillä.

Maailman erilaiset kuluttajat

Vuonna 1961 ihmiskunta käytti vain puolet siitä maapallon biologisesta tuotantokyvystä, mitä se olisi voinut käyttää. Nykyisten peruskoululaisten ja lukiolaisten vanhemmat ovat eläneet lapsuutensa ja nuoruutensa silloin, kun ei vielä olisi tarvittu ylimääräisiä maapalloja eli ekologinen jalanjälkemme oli kohtuullinen. Tosin silloinkin eri maiden ja ihmisten välillä oli suuria eroja jalanjäljen suuruudessa. Miten vähäisempi kulutus näkyi? Oliko elämä tylsempää? Kysele vanhemmiltasi, mitä kaikkea tänä päivänä kulutetaan enemmän kuin silloin.

Maapallolla asuu lähes 7,5 miljardia ihmistä, joilla kaikilla on samat perustarpeet. Tarvitsemme puhdasta vettä ja ravintoa elääksemme, suojaa ja vaatetusta suojaksemme. Ihmisillä on myös muita tarpeita, joita pidetään inhimilliseen elämään kuuluvina perustarpeina, kuten uskonnonvapaus, oikeus turvalliseen elämään ja koulunkäyntiin sekä sananvapaus. Näitä kutsutaan ihmisoikeuksiksi. Perustarpeiden lisäksi meillä kaikilla on haluja ja toiveita, jotka ovat ehkä vähemmän välttämättömiä. Haluamme uudet kengät, puhelimen tai nopeamman nettiliittymän ja haaveilemme lomamatkasta.

Eri maiden ihmiset kuluttavat kuitenkin hyvin eri tavalla. Etenkin köyhissä kehitysmaissa monien ihmisten arki keskittyy ruoan hankintaan ja muista välttämättömistä asioista huolehtimiseen, eikä kehitysmaiden köyhimmillä ole edes mahdollisuutta tai aikaa kuluttaa yhtä paljon kuin meillä rikkaammissa länsimaissa. Ekologinen jalanjälki eri maiden asukkaiden välillä vaihtelee viimeisimpien laskelmien mukaan 0,4 hehtaarista 15,8 hehtaariin. Eri maissa elävien ihmisten kulutuksessa on siis hurja ero. 

Tehtävässä 1 c) Mitä todella tarvitsen pääset tutustumaan tutustumaan ugandalaisen Joyn ja kenialaisen Fredin elämään ja pohtimaan, mitä eroa on sinun ja kehitysmaiden lasten ja nuorten tarpeilla ja kulutuksella. Entä mitä yhteistä sinun, Joyn ja Fredin elämästä löytyy?

 

Pohdittuanne näkymätöntä kulutusta ensin itseksenne
kokoontukaa luokassa noin 4-6 hengen ryhmiin ja vertailkaa valitsemianne tuotteita tai palveluita ja niiden näkymätöntä kulutusta. Pohtikaa yhdessä tavaroidenne alkuperää ja sitä, mistä tuotteet ovat matkustaneet ennen päätymistään teille.